Vene Helsinkiin

Haimme veneen ystäväni Samulin kanssa auton katolla Helsinkiin. Isälläni on sopiva autotalli, jossa voin viimein aloittaa projektini. Olen onnekas sillä isäni, joka siis omistaa kyseisen veneen, on lupautunut maksamaan kaikki tarvikkeet.

Lastasimme veneen vanhan Volvon pehmustetetuille kattotelineille ja ajoimme Helsinkiin. Perille päästyämme ulkona satoi niin voimakkaasti, että päätin ajaa auton suoraan talliin. Kovin paljoa ei pelivaraa jäänyt oven yläkarmin ja veneen pohjan väliin, mutta mahtui kuitenkin.

Vene saa nyt kuivua rauhassa jonkin aikaa ennen kuin aloitan vanhan rapistuneen maalin poiston. Tarkoitus on saada työ tehdyksi talven aikana kun en pääse omalla veneellänikään (http://prelude19.blogspot.com/) purjehtimaan.

Projekti alkuun

Jo lapsesta asti olen kesämökillä ollessani uteliaana tutkinut isäni rakentamaa venettä, jota hän on kutsunut "Vesimäkäräksi". Itse kutsuin sitä aina "Isin rattiveneeksi" tai "Pikasliippariksi". Nyt kun itsellekin on ikää jo ehtinyt kertyä riittävästi ja kärsivällisyyteni on kasvanut, päätin aloittaa kyseisen vaneriveneen kunnostamisen.

Vene on tosiaan viimeiset 40 vuotta maannut aluksi katoksen ja myöhemmin pelkän pressun alla kesämökkimme rannassa. Aika ja suomen karut ilmasto-olosuhteet ovat tehneet tuhojaan ja vene alkoi olla jo varsin huonossa kunnossa. Nyt jos koskaan oli viimeinen mahdollisuus kunnostaa vene tai se poltetaan seuraavassa juhannuskokossa.

Laskin veneen kokeeksi veteen ja totesin sen ainakin vielä kelluvan. Kostea ilma oli pitänut puun kuitenkin suhteellisen hyvänä vaikkakin muutamissa kohdissa oli laho päässyt puhkaisemaan ohuen vanerin.

Kyllä tästä vielä hyvä tulee...