Pohja sileäksi maalia varten

Pohja ja kyljet on nyt hiottu lopulliseen muotoonsa ja levitin pintaan toisen kerroksen epoksiliuosta. Tarvetta toiselle kerrokselle ei sinänsä olisi ollut, mutta tulipahan tiivistettyä mahdollisesti edellisellä kerralla huomaamatta jäänet kohdat. Hioin pinnan vielä kertaalleen hienolla hiekkapaperilla mahdollisten valumien tasoittamiseksi. Nyt pohjakin on valmis maalattavaksi. Pohjan takaosassa oleva "lippa" oli muuttanut muotoaan niin paljon, että ne täytyi muotoilla uudelleen epoksitäytteen avulla. Samalla niistä tuli huomattavasti aikaisempaa jäykemmät

Huomasin molemmissa lattiaralleissa pienet halkemat ja paikkasin ne epoksiliimalla. Laitoin varmuuden vuoksi rallien tueksi pienet vanerin palat.

Venettä ympäröivä tila oli maalinpoiston ja hiomisen jäljiltä paksun pölyn peitossa, joten se täytyi imuroida puhtaaksi ettei märkään maalipintaan tarttuisi jatkuvasti pölyä.

Seuraavaksi maalaamaan... VIIMEINKIN!

Viimeiset tasoitukset

Tasoitin viimeiset kuopat ja painaumat veneen pohjasta ja kyljistä. Aivan täysin tasainen pinta olisi mahdollinen, mutta pieni "ajan patina" kuuluu asiaan, eikä tarkoituksena olekaan tehdä uutta vastaavaa yksilöä. Monien vuosien seisottainen ulkona on muokannut vaneripintaa niin paljon, että kaikkien epätasaisuuksien täyttämiseen tarvittava epoksitasoitteen, tms. määrä olisi niin suuri, että kustannukset olisivat turhan suuret suhteessa hyötyyn ja lopputuloksen eroon nykyiseen nähden.

Epoksia pintaan

Vesimäkärän pohja tuli hiottua ja levitin ensimmäisen kerroksen epoksiliuosta. Onpahan muuten ihan loistavaa kamaa! Liuos imeytyy puhtaaseen puupintaan hyvin ja lopputulos on edelleen mattapintainen puupinta, joka nyt on kyllästetty vesitiiviiksi. Tarkoitus myös on ettei pintaan jää epoksikalvoa, vaan kaiken tulisi imeytyä puuhun. Liuoksen jämähdettyä lopputuloksena on jäykkä ja tiivis pinta, joka voidaan ylimaalata.

Moottorin huoltoa

Naapurisovun ylläpitämiseksi päätin etten tänään hio venettä lainkaan. Sen sijaan päätin tehdä moottorille tarkastuksen.
Vaihteistoöljyt oli vaihdettu kuten myyjä oli sanonut, polttoaineen suodatin on Yamahassa puhdistettavaa mallia, mutta alkuperäinen suodatin oli edelleen kuin uusi eikä tarvinnut edes puhdistusta. Ilmeisesti alkuperäisessä tankissa on suodatin myös tankin imuletkussa, eivätkä polttoaineen sekaan joutuneet roskat pääse tankkia pidemmälle. Sinkki anodi oli vaihdettu uuteen ja jäähdytysvesi virtasi hyvin.
Päätin varmuuden vuoksi tarkastaa myös kaasuttimen uimurikammion, sillä olen nähnyt ulkoisesti kiiltäviä, mutta sisältä todella huonossa kunnossa olevia perämoottoreiden kaasuttimia. Usein omistaja ei ole huolehtinut moottorin kausisäilytyksestä asianmukaisesti, esim. käyttämällä moottorinsuojasprayta tai erityistä suoja-ainetta polttoaineen seassa ja kaasutin on siksi päässyt pahasti hapettumaan sisältä päin. Moottorisuojaspray on erittäin helppokäyttöinen ja halpa tapa huolehtia moottorista myös talvella. Tässäkin kohtaa säästö/ laiskuus väärässä paikassa saattaa kostautua kalliisti, kun moottori onkin keväällä ruosteessa ja käy huonosti, jos nyt ylipäätään edes käynnistyy...
Välillä todella ihmettelen joidenkin veneilijöiden välinpitämättömyyttä kalustostaan. Itse olen ehkä liiankin tarkka, mutta onpahan "vehkeet kunnossa" ;)

Pohjan hiontaa

Nyt on vuorossa projektin pölyisin vaihe, eli pohjan hionta sileäksi. Tähän mennessä olen välttynyt pölyäviltä puuhilta käyttäessäni hionnan sijaan maalinpoistoainetta ja kaavinta.
Koskaan tällaisissa projekteissa ei saisi olla kiire, mutta kevät alkaa olla jo pitkällä, paljon on vielä kesken ja omakin vene täytyy saada mielellään vapuksi vesille. Katsotaan miten käy...

Pohjan tasoitusta

Sain viimein rapsuteltua loput lahopuut veneen pohjasta. Karhensin pinnan teräsharjalla ja täytin urat epoksitäytteellä. Epoksitäytteen kuivuttua on vuorossa pinnan hiominen tasaiseksi, jotta Hempelin Sealer 559 epoksiliuos pääsee imeytymään puuhun.
Täytettä kului huomattavsti enemmän kuin olin alunperin arvioinut. Olisikin tullut halvemmaksi ostaa suoraan runsaat 50 € maksava kilon purkki, kuin käydä jatkuvasti ostamassa uusi pieni tuubi. Tietysti myös jonkin halvemman merkin käyttäminenkin olisi varmasti ollut järkevä vaihtoehto, mutta olen välillä hölmön merkkiuskollinen. Noh, eipähän jää ainakaan siitä kiinni, että säästän väärässä kohdassa ja teen suuren työn jonka pilaan sitten huonoilla aineilla. Vaihtoehtoja halpis tuotteiden ja "veneilytuotteiden" välillä tietysti löytyy, mutta päätin käyttää Hempeliä koska valmistajalta löytyi kaikkiin kunnostuksen vaiheisiin sopiva tuote ja selekeät ohjeet niiden käyttämiseen. Pitäisiköhän pyytää Hempeliltä korvausta mainonnasta... :)

Saumojen tiivistystä

Tiivistin istuinlaatikon saumat harmaalla Sikaflex Marine 291:llä. Keulan tulee olla vesitiivis, jotta se toimii kellukkeena veneen mahdollisesti mennessä ympäri. Hankin keulan kondenssivesireikien tukkeeksi kiristettävät kumitulpat.

Pohjan ollessä nyt puhdas, aloin taltan avulla kovertamaan pois kaiken lahon puun ja avasin samalla kaikkki vanerien saumat jotka olivat tummuneet. Aika paljon tavaraa lähti pois, mutta vene on silti ikäisekseen ihan OK kuntoinen. Työtä kyllä riittää ihan tarpeeksi...